keskiviikko 29. joulukuuta 2010

TÄYDEN KYMPIN (2010) JOULU!

Tänä vuonna oli aika tää Joulun ihan ihmeellinen...
Vei se kiirus kaiken ajan ylimääräisen...
Ei ymmärrä kuin tässä näin kävikään...
Ihmetellä nyt täytyypi vaan...

Purkkiin ja pois sitä pikkuhiljaa nyt jo korjataan...
Vaan nautiskellahan voi silti...
Loppiaiseenhan asti se luotu on kestämään...

Kympin Joulu...

Kiitos siitä...












lauantai 11. joulukuuta 2010

TUPLAA



Kaikki tuplana vaan...
Siellä glögin huurussa ahertaa...
Käärettä ja rullaa...
Siellä väisteltävä nyt on tovi...
Muuten itsensäkin kääröstä voi löytää...
Piparit, pullat ja vieraanmaan tukit eiku halot...
Nyt vedettävä on henkee...
Ei tolkkua muuten tule tästä...

torstai 9. joulukuuta 2010

HEIKUTJAKEIKUT

Tai ainaski vinksit ja vonksit...
Kaiken maailman paperia,pahvia,tarraa ja liitintä...
Kaiken on kukkuraksi koonnut pöydälle keiju...
Mallia on monenmoista, enpä ota edes selvää kaikista niistä...
Maailmalle lähteepi nuo...
Vaan kuoreen pakkaapi tänään hän ja paketin voimme näköjään unhoittaa nyt...



Eipä enää montaakaan yötä Jouluun...

Ja höpsistäkeikkaa, onhan niitä nyt vielä...

keskiviikko 8. joulukuuta 2010

LUUTIA

Sitruuna, mänty ja joku muu...
Kiiltää nyt lattiat, katot sun muut...
Kaappiinko muuttaa nyt Jouluksi Keijumme tuo, kun siivonnut on nekin, voi kinuskikuu...
Pakettia tulee myös solkenaan ihan...
Apuvoimia on pyytänyt ja hommaahan löytyy...
Aina vain enempi, mitä lähemmäksi tulee tuo Joulu...
Luutia, lattiarätei ja suopia on paketteihin joutanut tänään...

tiistai 7. joulukuuta 2010

TULVILLAAN...


Kaiholan oven kun aukaisen, tulvii nenukkaan tuoksu tuon märän lapasten...
Uuninpankolla on sukkaa, pipoa, villaista niin...
Lumi sulaessaan niistä tuon tuoksun aikaan saa...
Keijulla puna poskilla...
Paketissa lumikolaa, muoto sen nyt paljastaa...
Keiju uunin edessä kinttujaan ojentaa...
Varmaankin takana rankka päivä vaan...

maanantai 6. joulukuuta 2010

SINIVALKOISTA

Raitasukat vaan vilahtelee...
Keiju kynttilöitä asettelee...
Hiljaa mielessään laskee hän...
Alusta aloittaa uudelleen...
Ihanan mietteissään jatkaa puuhiaan...
Kynttilät on sinisiä ja valkoisia kaikki nuo...
Yhdeksäänkymmeneenkolmeen lopettaa keiju asettelun tuon...

Voi ei, ja pakettiin hän pukkannut on itsepäisyyden, kenenkä sitten lie, lahja tuo...

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

19 YÖTÄ JOULUUN...

On niin rauhallista...
Lumi hiljalleen pudottautuu taivaalta...
Tuntuu, että kaikki vielä nukkuu...
Lämpö kipristää poskipäitä, kun ovelta kurkkaan...

Suunnattoman suuren rauhallisuuden on Keiju tänään pukettiin kääräissyt...

Yön jäljiltä hangilla pupun ja oravan jälkiä...
Vajan nurkan takaa kuuluu pienten tiukujen helinää...

lauantai 4. joulukuuta 2010

NO,NYT NE ON LIIKKEELLÄ



Aivan hillitön meno on jo Keijulla täällä...
Tulostin lykkää kuvaa ja kuvaa...
Mikä ihme on homman nimi...

Aivan, no nyt ne on liikkeellä täällä...
Tontut nuo niin uteliaat ja vikkelät...
Pakkaslumeen on akkunoitten alle, jäänyt pikkiriikkisten tossujen jälkiä tuhat...
Ja nenut pakkasenpuremat, ovat jättäneet lasiin niin somat jäljet...
Niitä Keiju nyt tulostaa, todistusaineet hän pussittaa tänään...

perjantai 3. joulukuuta 2010

KOLMAS LUUKKU



Mitä se Keiju nyt essun taskusta etsii...
Jotain aina pikkukäsi paperiin sujauttaa...
On pientä ja pitkää, lihavaa ja laihaa, tummaa ja vaaleeta, on kaikenlaista raitaa...

Hämärässä vaikea on kaikkea hahmottaa, mutta erilaisuuden hän tänään pakettiin kääräisee...

torstai 2. joulukuuta 2010

AAMU VARHAINEN

Kulkeissain ohi, Kaiholan portin, kun hetki oli vielä se sininen...
Näin himmeää valoa ikkunasta sen...
Päätinpä poiketa ja ovesta kurkata...
Siellä kova oli surina ja poljenta päällä...
Mitä ihmettä on hällä nyt teon alla...
Kangasta metri tolkulla surraa tallan alta...
Joku muukin taisi juuri sisään vielä tulla...
Nyt sakset hämärässä vilahtaa ja Keiju jotain säkkiin suureen läjäyttää...
Syvä huokaisu ja näin mitä kortissa luki...
Kiire, se sinne säkkiin nyt unohdetaan!

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

KUTSU




Ainakin 24 pakettia on Keijulla tällä, nyt paketoinnin alla...
Hän oveaan juuri nyt raottaa ja sisään kutsuu Kaiholaan...
On tuoksua mökki tulvillaan, ei kaikesta juuri selvää saa, mutta erottuu kaneli, muskotti, anis...

Tule sisään, älä ovelta takaisin käänny...
Katso, on penkillä paikka vielä sulle ja ystävälle, tärkeälle...

On pöydällä paperit, kortit, sakset ja leimasin ja sotkuinen kerä lahjanarun...
Kynttilä lepattaa lämpöään, on tunnelma tiivis, milloin se alkaakaan...

Ja ennenkuin huomaammekaan, on paketti työnalla...
On siinä monenmonta särmää,kulmaa ja hoksotinta antennia, puolelle ja toiselle...

Sinne Keiju sen pärekorin pohjalle yksikseen nakkas...
Näin paketoi hän ekan: salaperäisyyden, joka juuri tänään saapui...

torstai 18. marraskuuta 2010

HAUKI ON KALA...

... vaikkakin se seikkailee appelsiinituorejuustomeressä.
Vääntelin tuossa vielä sämpylöitä pellille ja aloin kertaamaan tämän päivän tekemisiäni!
Kaalilaatikon tein Paattislaisten tuomasta herkkukaalista, hauen nappasin pakkasesta, jonka olin saanut haukimiehen vaimolta upeina fileinä, ei ruodonruotoa näy, siis siinä hauessa, ei pakastimessa. Ekat joulutortut tuli taiteltua ja sämpylät kylläkin kaupan jauhoista. Vaan eipä ole aikaakaan, kun vielä vääntelin sämpylöitä isäni kasvattamasta vehnästä.
Tammelassa oli mylly ja myllyssä tonttu, aivan kuin satukirjojen jauhotonttu.
Pipon alta vyöryvät pulsongit jauhossa, pituutta hiukka reilut puolitoista metriä, kädessä aivan pikkuriikkinen nuhraantunut vihkonen, josta aina löytyi käyttämätön sivu, johonka tärkeänä teki omat merkintönsä. Eipä siinä ylimääräisiä keskusteltu, kun jo yht`äkkiä huomasit, että kaveri oli jo hiiviskellyt hommiinsa. Se tuoksu, joka tuli sieltä myllyltä ulko-ovelle... Se oli sitä lähi-ruoka-aikaa, jonka tämä suuri ja mahtava... Noh, jääköön nyt sanomatta!

Ja huomenna pitäisi lähteä ihmistenilmoille täältä ihanuuksien keskeltä...

Ensimmäinen talvipäivä selvitty, kuinkakohan ne tiedossa olevat reilu sata!



keskiviikko 10. marraskuuta 2010

PUNAA POSKILLE

Tulla tupsahteli tuo pikatalvikin taasen, vaan kyllä oli yöllä jännän punaisena koko taivaanranta, kun se vihdoin tuuleltaan rauhoittui.

Aasinsilta hillon keitolle...
Piti alkamani joululahjahilloja tekemään jo hyvissä ajoin.
Pakkasen puolukat ja sokeria sekaan, niin jo hetken päästä oli kyökki valloillaan ihanan hillontuoksua. Maistui niiiiin hyvälle uuniruoan lisukkeena.
Se mitään lahjahilloa ole, kunhan sepustin.
Hillopurkinkin sain rikottua, onneksi en ehtinyt täyteen tankata.

Joulun kirjat on sentään jo vaihdettu lukemistoon, kunhan vaan selailin, jotta se joulumieli saisi otteeseensa.

Kakkukin täytyi laittaan kirjoihin ja kansiin, vaikka se on syöty jo viikko sitten: BH-Sagan Onnittelukakkuhan se on.




maanantai 1. marraskuuta 2010

MITALIKAKKUJA JA SINGEREITÄ



Kyllä nyt on kaiholannörttikeiju tallentanut kaikki mahdolliset kuvansa sitten niin moneen kertaan ja ihan joka paikkaan, että oikein saapi ihan itekkin ihmetellä!
Voi pyhä pläjäys sentään! Pitäsköhän siirtyä paperi ja kynä linjalle takasin.
Ihan kiva oli kuvia selatessa, kun lontoonreissu kuvat mätkähti kehiin ja tuli tuo singeri-kuva. Portobello Roadilla oli eräs vaateliike vuorattu vanhoilla ompelukoneilla, vitriineissä ne siellä oli. Aivan mieletön näky, tuhansittain niitä oli. Tuli mieleen, josko kiinteistö on joskus ollut ompelimo, niin on siellä surina käynyt!



Singereistä pronssiseen mitaliin ja pikkukeijun Olgahan se taas on pärjäilly, pikkukeijun pikkuavustuksella, vai mitenkäpäin se meni!? Canicross-sm-pronssi-harrasteluokassa, menivät mokomat miehille häviimään kullan ja hopean!
No, muorikeijulle kelpaa pronssi oikein hyvin.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

MAAILMAN YMPÄRI



Kylläpä on mukavaa saada kortteja joka maailman kolkasta! Tässähän ihan alkaa maailmankuva avartumaan ja innolla kartalta seuraamaan, jotta missäpäin tuokin maa on. Postcrossing on nyt ihan vienyt keijun mukanaan.
Kortteja tupsahtelee ihan solkenaan laatikkoon, tai melkestä ainakin.
Taiwan, Kiina, USA, ja joka puolelta eurooppaa.
Nuorin kenelle olen kortin lähettänyt on 12 vee ja eläkeläinen on sitten se toinen ääripää. Opiskelijoita on ollut paljon. Kiva on saada, mutta kiva on myös lähettää.
Nytkin on lähtövalmiina jenkkeihin ja alankomaihin kortit!

Ihan kivan ilman teki tällepäivälle!
Täytyypi mennä hiukkasen haravoimaan taas, jos vaikka masukin vähän laskis, oli munkkipäivä!

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

SYYSLOKAA...


Aivan outo tunnelma alkaa pikkuhiljaa hiipiä sisukseen! Melkeistä joka-aamuinen leipätaikinan hiljainen kohoaminen, tuli rätisee uunissa, valokin hiipii niin hitaasti aamusella, pihka alkaa tuoksua sieraimiin, vaikka ei ole ollut kosketustakaan havupuihin,vielä!
Kylläpä tämä nyt on tätä marrasta, syysloka saapi väistyä ja ihanampaakin upeampi aika on taas käsillä!

Ajattelin niin, että keijupa myöhästyy kokonaan tuosta haravointileikistä, vaan eipä se nyt niin käynytkään. Kyllähän sitä nyt aina haravoi, mutta se kärrääminen...

Kaiholassa leijuu kohta tuoreen sämpylän tuoksu, siihen ei kyllästy!

Kummasti kynttilöitäkin tulee iltasella viriteltyä, sinnesuntänne...

Se on kohta JOULU!

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

AAMUPALALOUNASJÄNSKÄTYS

Luinpa tuossa muutama päivä sitten taas yhden lehden tuosta alati kasvavasta lehtipinostani ja taas jäin koukkuun siinä olleeseen juttuun, meinaten postcrossingiin!
Ensimmäiset viisi korttia lähetin maanantaina ja nyt jänskättää ihan hirmuisesti, jottakun se korttitulva valtaa postilaatikkoni. Kortit ovat olleet heikkouteni aina ja tykkään niin lähettääkin niitä. Tekstarit ja sähkösetviestit kun katoavat joskus, mutta kortti pysyy!
Kaikki lomalta lähettämäni kortit eivät vieläkään ole tulleet perille...

Sitten jänskättää kun odotan aplounasseuraa ja maha murisee ja mun mielestäni aivan ihanaiset salaattilautaset väsäsin meille...
Mitäköhän se Bikkukeiju tuumaa, kunhan se nyt tulis jo töiltään...
Taitaapi kohta vaihtua päivällislautasiksi, kunhan nyt ei ihan lakastuisivatten...

Jänskättää niin ettei saa tehdyksi nyt mitään muuta...
Vapaapäivän ihanuutta.
Nuo rästihommelit nyt ei häviä mihinkään...


sunnuntai 19. syyskuuta 2010

SYKSYKÖ?


Viikko sitten seisoin pihamaalla ja seurasin pienen kurkilauman lentoa ja huutelua ja hetken päästä parvi oli yli satapäinen mahtava, pikkuhiljaa korkeutta kerää mieletön pyörre. Me papan kanssa seurasimme sanattomana tapahtumaa. Vieläkin se samainen poppoo huutelee ja ei se ainakaan tänään lähde mihinkään, kun on aivan tyyntä! Syksyä se sitten vaan on. Kannoin laakeripuunikin sisälle, on mahtavat kasvannaiset tehnyt tänä kesänä. Taas jaksaa talven yli sisätiloissa.

Ilma on niin lämmin, mutta kuitenkin kylmä, ehkäpä tuo kosteus nyt tekee tehtävänsä.
Pilvetkin kulkee niin kovaa, mutta sataahan se tietty tänäänkin.

Ihanan syyskimpun sain isältäni.
Ensimmäinen sellainen ikuna häneltä, mutta kyllä kannatti saada!
Omin kätösin oli hän sen riistapellolta kerännyt!

On se syksy, onhan...

lauantai 11. syyskuuta 2010

OUTOJAOUTOJA

Kuva ei varmaankaan taas tullut mukaan, niinkuin ei eilenkään, vaikka se sitten kuiteski olikin tullut mukaan...

Postitat läjän kortteja GB:stä ja olet satavarma, että laitoit niitä RoyalMailin punaisiin pömpeleihin ja niitä ei vieläkään ole tullut yhtäkään perille, vaikkakin sieltä tulee päivittäin kymmeniä lentoja Suomeen...

Ne ei tietty ole postilentoja, aivan...

Outoa nauttia syksyisestä päivästä...

Jostain muistojen syövereistä tuli mieleeni mummoni, mäkimummoni. Erittelin tenavana mummoni, koska oli ilo omistaa kolme mummoa yhtäaikaa. Isomummo oli toisenpäänmummo, sitten oli launostenmummo ja tämä IkiIhana mäkimummo.
Yleensä sunnuntaisin vietin siellä aikaani, koska oli lehtien vaihtopäivä. Heille tuli seura ja meille apu.
Seurassa oli aina hyvät ristikot ja sunnuntai-iltaisin tuli kuunnelma radiosta!
Ukkosella mummo kiikutti aina meidät kellariin, jossa kietouduimme turkkeihin ja keitetyllä perunalla liimailtiin ihania kuvia lehdistä vanhoihin pellervon kalentereihin! Se oli kylläkin jännää, ei niin outoa, silloin...

Outovapaapäivälauantai, kun voi tehdä ihan mitä mieleen tulee tai sitten ei tee mitään...

perjantai 10. syyskuuta 2010

ELÄMÄÄ LONTOON JÄLKEEN???




Loma ja Lontoo
Mieltsin upea yhtälö, vaikka aika oli lyhyt olla siellä, mut kylläpä tuli nähtyä, reissattua, koettua yhtäsuntoista ja kotikin tuntui taas ihanan kivalta palauduttuani.
Kun osaa lukea. vähän käyttää päättelykykyä ja hiukka kieltäkin, niin pärjää varmasti.
Se tuli nyt todettua.
Ilma oli, sanoisinpa, että helteistä. Sumut ja sateet olivat poissa. Turisteja oli vieläkin valtavasti, vaan hyvin sekaan mahtui. Elämä tietty oli kiireistä ja valtavasti oli näitä ulkopuolelta saaren saapuneita kauppoineen ja pubeineen, mutta olihan ainakin värikästä!
Julkinen liikenne toimi, kunhan eivät kolaroineet, paitsi se lakkohan alkoi, kun meikäläiset poistui maasta!
Ruoka oli hyvää, kävit sitten missä vaan, ja kauniisti aina esille laitettiin.

Kaupunkihan on valtava, joten pieni osahan vain tuli nähtyä.

Ehdottomasti kannattaa käydä, sinne vaan kaikki lomailemaan!

Kuva on sieltä, enempikin olisin laittanut, mutta kun joku käy nyt vähän hitaalla...Huhhuh!

perjantai 13. elokuuta 2010

BAARI AVOINNA



Ehdin jo melkein unohtaa teitit, eiku sen, että eilen aukesi uusi upea BerhosBaari kaiholan pihalle. Ja asiakkaita on käynyt ihan ruuhkaksi asti. Viinilista on vaan vähän kaponen, mutta se toimii sittenkin. Tein Perhosille oman baarin!

Kulunut viikko on taas ollut aikamoinen sisällöltään, tultu ja menty ja töitä pakerrettu. Sienessäkin tuli käytyä, reissun kruunasi eväät, sieniä löytyi kaksi ämpärillistä(lue: kaksi kappaletta) ja ilmahan on edelleenkin aika hottista!
Sisävesiristeilylläkin käväsin, kiitos ystäväiselle siitä, ja reissuhan oli mitä mahtavin. Oli upeita maisemia, tutustumista maamme taiteilijoiden ateljeihin kuorolaulun säestyksellä ja ilmahan oli yhtä hottista.
Taisi muuten olla se mikä sekoitti meidän ajantajumme ja mennä myöhästyimme aluksen lähdöstä. Vaan oli onnikin vielä matkassa, kun yhteysalus oli vielä laiturissa jonka kapteeni sitten pirautti josko alus noutaisi meidät kaksi maakrapua vielä kyytiinsä!
Oli kiva katsella, kun alus pikkuhiljaa kääntyi ja putputti tulla takaisin.
Kysäsin siinä sitten noustessani paattiin, jotta oliko jo moneskin kerta, kun olette joutuneet palaamaan takaisin, johon seilori tokaisi: Tänä kesänä ensimmäinen kerta!
Hauskaa oli, tietty myös näillä kanssamatkustajillamme!

Mitäs moisista ja kommelluksista viisastuneena suunnitelmat kauan odotettuun kaupunkilomaan ovat loppusuoralla. En maalaa piruja seinille, mutta saapi nähdä jäädäänkö kiitotienpäähän!

Ja voihan hottissentään!


keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

HOTTISTA PÄIVÄÄ...













Ihan pienenpieni kalenteri merkintä vain tähän loppuun, että kun tänä aamuna heräsin kello neljä lähteäkseni hommiin, niin kaiholan ulkolämpömittari näytti plussaa kaksikymmentäyksi astetta.
Lainaankin iltapäivälehden pilapiirroksen tekstiä, jotta "onkohan jollain termostaatti jumissa"!

torstai 1. heinäkuuta 2010

(hillitöntä tuuletusta,jatkunut jo ainaski puoltuntia)


Enpä meinaa itsekkään tätä todeksi uskoa, mutta totta se on; sain leikattua pihamaan nurmikon.Jopa nekin kohdat, joita olen tahkonut kahtena edellisenä kertana. Ja tuo iki-ihana leikkuri ei sammunut kertaakaan. Mä rystyset valkosena menin sen kanssa ja vähänkö mua jänskätti, että millonka se sammuu...Itseasiassa mun täytyi ihan miettiä loppumetreillä, että kuinkas tämä laite saadaan sammumaan...

Nyt käytän ennustajaeukon taitojani ja kerronkin, että mustikkasadosta tulee valtaisa kuten kuvassa näkyy.Paikkaahan en luonnollisesti kerro, koska niin kaikki muutkin aina tekee. Kurkkusadosta tulee myös ennätyksellinen ja ne kesäkurpitsat ja avomaankurkut ja...

Viettäkäämme pieni sininen hetki ja samalla voidaankin suunnitella, että mitenkäs ne viime vuoden mustikat taas voisi käyttääkkään...