AAMUPALALOUNASJÄNSKÄTYS

Luinpa tuossa muutama päivä sitten taas yhden lehden tuosta alati kasvavasta lehtipinostani ja taas jäin koukkuun siinä olleeseen juttuun, meinaten postcrossingiin!
Ensimmäiset viisi korttia lähetin maanantaina ja nyt jänskättää ihan hirmuisesti, jottakun se korttitulva valtaa postilaatikkoni. Kortit ovat olleet heikkouteni aina ja tykkään niin lähettääkin niitä. Tekstarit ja sähkösetviestit kun katoavat joskus, mutta kortti pysyy!
Kaikki lomalta lähettämäni kortit eivät vieläkään ole tulleet perille...

Sitten jänskättää kun odotan aplounasseuraa ja maha murisee ja mun mielestäni aivan ihanaiset salaattilautaset väsäsin meille...
Mitäköhän se Bikkukeiju tuumaa, kunhan se nyt tulis jo töiltään...
Taitaapi kohta vaihtua päivällislautasiksi, kunhan nyt ei ihan lakastuisivatten...

Jänskättää niin ettei saa tehdyksi nyt mitään muuta...
Vapaapäivän ihanuutta.
Nuo rästihommelit nyt ei häviä mihinkään...

SYKSYKÖ?

Viikko sitten seisoin pihamaalla ja seurasin pienen kurkilauman lentoa ja huutelua ja hetken päästä parvi oli yli satapäinen mahtava, pikkuhiljaa korkeutta kerää mieletön pyörre. Me papan kanssa seurasimme sanattomana tapahtumaa. Vieläkin se samainen poppoo huutelee ja ei se ainakaan tänään lähde mihinkään, kun on aivan tyyntä! Syksyä se sitten vaan on. Kannoin laakeripuunikin sisälle, on mahtavat kasvannaiset tehnyt tänä kesänä. Taas jaksaa talven yli sisätiloissa.

Ilma on niin lämmin, mutta kuitenkin kylmä, ehkäpä tuo kosteus nyt tekee tehtävänsä.
Pilvetkin kulkee niin kovaa, mutta sataahan se tietty tänäänkin.

Ihanan syyskimpun sain isältäni.
Ensimmäinen sellainen ikuna häneltä, mutta kyllä kannatti saada!
Omin kätösin oli hän sen riistapellolta kerännyt!

On se syksy, onhan...

OUTOJAOUTOJA

Kuva ei varmaankaan taas tullut mukaan, niinkuin ei eilenkään, vaikka se sitten kuiteski olikin tullut mukaan...

Postitat läjän kortteja GB:stä ja olet satavarma, että laitoit niitä RoyalMailin punaisiin pömpeleihin ja niitä ei vieläkään ole tullut yhtäkään perille, vaikkakin sieltä tulee päivittäin kymmeniä lentoja Suomeen...

Ne ei tietty ole postilentoja, aivan...

Outoa nauttia syksyisestä päivästä...

Jostain muistojen syövereistä tuli mieleeni mummoni, mäkimummoni. Erittelin tenavana mummoni, koska oli ilo omistaa kolme mummoa yhtäaikaa. Isomummo oli toisenpäänmummo, sitten oli launostenmummo ja tämä IkiIhana mäkimummo.
Yleensä sunnuntaisin vietin siellä aikaani, koska oli lehtien vaihtopäivä. Heille tuli seura ja meille apu.
Seurassa oli aina hyvät ristikot ja sunnuntai-iltaisin tuli kuunnelma radiosta!
Ukkosella mummo kiikutti aina meidät kellariin, jossa kietouduimme turkkeihin ja keitetyllä perunalla liimailtiin ihania kuvia lehdistä vanhoihin pellervon kalentereihin! Se oli kylläkin jännää, ei niin outoa, silloin...

Outovapaapäivälauantai, kun voi tehdä ihan mitä mieleen tulee tai sitten ei tee mitään...

ELÄMÄÄ LONTOON JÄLKEEN???

Loma ja Lontoo
Mieltsin upea yhtälö, vaikka aika oli lyhyt olla siellä, mut kylläpä tuli nähtyä, reissattua, koettua yhtäsuntoista ja kotikin tuntui taas ihanan kivalta palauduttuani.
Kun osaa lukea. vähän käyttää päättelykykyä ja hiukka kieltäkin, niin pärjää varmasti.
Se tuli nyt todettua.
Ilma oli, sanoisinpa, että helteistä. Sumut ja sateet olivat poissa. Turisteja oli vieläkin valtavasti, vaan hyvin sekaan mahtui. Elämä tietty oli kiireistä ja valtavasti oli näitä ulkopuolelta saaren saapuneita kauppoineen ja pubeineen, mutta olihan ainakin värikästä!
Julkinen liikenne toimi, kunhan eivät kolaroineet, paitsi se lakkohan alkoi, kun meikäläiset poistui maasta!
Ruoka oli hyvää, kävit sitten missä vaan, ja kauniisti aina esille laitettiin.

Kaupunkihan on valtava, joten pieni osahan vain tuli nähtyä.

Ehdottomasti kannattaa käydä, sinne vaan kaikki lomailemaan!

Kuva on sieltä, enempikin olisin laittanut, mutta kun joku käy nyt vähän hitaalla...Huhhuh!

BAARI AVOINNA

Ehdin jo melkein unohtaa teitit, eiku sen, että eilen aukesi uusi upea BerhosBaari kaiholan pihalle. Ja asiakkaita on käynyt ihan ruuhkaksi asti. Viinilista on vaan vähän kaponen, mutta se toimii sittenkin. Tein Perhosille oman baarin!

Kulunut viikko on taas ollut aikamoinen sisällöltään, tultu ja menty ja töitä pakerrettu. Sienessäkin tuli käytyä, reissun kruunasi eväät, sieniä löytyi kaksi ämpärillistä(lue: kaksi kappaletta) ja ilmahan on edelleenkin aika hottista!
Sisävesiristeilylläkin käväsin, kiitos ystäväiselle siitä, ja reissuhan oli mitä mahtavin. Oli upeita maisemia, tutustumista maamme taiteilijoiden ateljeihin kuorolaulun säestyksellä ja ilmahan oli yhtä hottista.
Taisi muuten olla se mikä sekoitti meidän ajantajumme ja mennä myöhästyimme aluksen lähdöstä. Vaan oli onnikin vielä matkassa, kun yhteysalus oli vielä laiturissa jonka kapteeni sitten pirautti josko alus noutaisi meidät kaksi maakrapua vielä kyytiinsä!
Oli kiva katsella, kun alus pikkuhiljaa kääntyi ja putputti tulla takaisin.
Kysäsin siinä sitten noustessani paattiin, jotta oliko jo moneskin kerta, kun olette joutuneet palaamaan takaisin, johon seilori tokaisi: Tänä kesänä ensimmäinen kerta!
Hauskaa oli, tietty myös näillä kanssamatkustajillamme!

Mitäs moisista ja kommelluksista viisastuneena suunnitelmat kauan odotettuun kaupunkilomaan ovat loppusuoralla. En maalaa piruja seinille, mutta saapi nähdä jäädäänkö kiitotienpäähän!

Ja voihan hottissentään!

HOTTISTA PÄIVÄÄ...

Ihan pienenpieni kalenteri merkintä vain tähän loppuun, että kun tänä aamuna heräsin kello neljä lähteäkseni hommiin, niin kaiholan ulkolämpömittari näytti plussaa kaksikymmentäyksi astetta.
Lainaankin iltapäivälehden pilapiirroksen tekstiä, jotta "onkohan jollain termostaatti jumissa"!

(hillitöntä tuuletusta,jatkunut jo ainaski puoltuntia)

Enpä meinaa itsekkään tätä todeksi uskoa, mutta totta se on; sain leikattua pihamaan nurmikon.Jopa nekin kohdat, joita olen tahkonut kahtena edellisenä kertana. Ja tuo iki-ihana leikkuri ei sammunut kertaakaan. Mä rystyset valkosena menin sen kanssa ja vähänkö mua jänskätti, että millonka se sammuu...Itseasiassa mun täytyi ihan miettiä loppumetreillä, että kuinkas tämä laite saadaan sammumaan...

Nyt käytän ennustajaeukon taitojani ja kerronkin, että mustikkasadosta tulee valtaisa kuten kuvassa näkyy.Paikkaahan en luonnollisesti kerro, koska niin kaikki muutkin aina tekee. Kurkkusadosta tulee myös ennätyksellinen ja ne kesäkurpitsat ja avomaankurkut ja...

Viettäkäämme pieni sininen hetki ja samalla voidaankin suunnitella, että mitenkäs ne viime vuoden mustikat taas voisi käyttääkkään...