SÄTEET

Ehtoolla, kun taas pikkuhiljaa kotiuduin, tutkiskelin viime syksyn sipuli-istutuksiani, jotka lykkäävät versojaan maan läpi. Matias Myyrä on kyllä vieraillut ja vienyt osansa ja varmaankin se on sitten ollut Pupu Tupuna joka hoitaakin loput.
Luottavaisin mielin nyt vielä odotan ja toivon, että keijullekin jäisi jotain.
Istutushan jäi todella myöhäiseen ajankohtaan, joten en liikoja odotakaan.

Onkohan se tuo valo vai mikä, kun on olevinaan niin virkeä ja energinen olotila.
No, kyllä se kerkii tässä vielä hiipumaan, kun päivä etenee. Olen kyllä niitä immeisiä, jotka ovat parhaimmillaan puolipilvisellä säällä. Johtunee varmaankin tuosta ammatinvalinnasta. Eilenkin kuumuus kasvihuoneella vei kyllä mehut keijusta tyystin, kun ei vielä ilke aloittaa varjostustakaan, kun kukat vielä tartteisvatten valoa.
Auringonsäteet loivat tuon kuvankin vessan seinään ja kerkesin vaan vangitsemaan sen...

ARKI

Kiirekiirekiire...
Vautsi mikä viikko...
Elo on yhtä ruusuilla tanssimista vaan...
Pakko ottaa tästä hetkestä kaikki irti...Tai ei nyt pakko, mutta kannattaa ottaa...
Kevät on sitten ihanaa...
Kiirekiirekiire...
Ota nyt tästäkin selvää...

Kiitoskiitoskiitos...

ILMAPUNTARI (ihmeellinen sana)

Suitsait sukkelaan sain korjattua pääsiäisen pois! Olisi sitä tietty aikaisemminkin, mutku se on niin kiva, kun on tiput ja kukot väriä antamassa. Nyt täytyy miettiä taas kaikki uusiksi.
Sanoovat jotta kevätilmaa voi päivän aikana olla jos minkälaista ja kyllä sen sit eilen taas saatiin huomata, uskomattoman vaihtelevaa ja sellaisena tuntuu jatkuvan.
Illalla kuuntelin vaan jo tuota kaiholan ilmapuntaria, kuinka se muurasi umpeen koppinsa suuaukkoa. Uskomaton, kuinka se pystyy tuohon.
Arvasin heti, että ilmat muuttuu ja niinhän se oli aamulla maa valkosena ja tuuli jostain kylmältä seudulta hakee vauhtia.
Mutta me kestämme kaiken mitä tuleman pitää.
Onneksi en ole ehtinyt korjaamaan noita talvivaatteita vielä kaapinperälle!

ÄÄNIÄ...

Uskomattoman äänikylläisiä nämä pakkasyön jälkeiset aamut, sen tuhannen sirkuttajaa ja rääkäisijää, fasaani, on herännyt tähän loistavaan päivään.
Muutenkin kaikki aivan puhkuu intoa aloittamaan pikkuhiljaa alkavaa kevättä todenteolla.
Yöllinen ystäväiseni soitteli tallistaan, lypsylle oli menossa ja voi mahoton sitäkin kilien ja kuttujen mekastusta ja eivät olleet vielä koolla pilattuja. Vaikka ihaniahan ne kaikki on isoinakin.
...Gonna meinasi, jotta räpylät alkaa kasvamaan...Täytyi pelastaa se aamu-uinniltaan, ehkä vähäsen venähti...

Pöntönvaltaajat ovat myös iskeneet kaiholaan. Toiseen loft-pönttöön on saapunut asukkaita. Kovin sitä esitellään ja fiksaillaan. Kävi kyllä mielessä, jotta pitäiskö muorin sinne pohjalle jo vähän jotain kutteria laittaa. Kauhia homma täyttää pikkutirpusilla moinen ala! Eipä kylläkään tarvinnut lintukirjaa selailla; niinkin eksoottinen valtaaja kuin talitintti on valinnut pönttö nro1:den!

Naatinnollista viikonloppua meille ja teille, nyt työt kutsuu...

KUKKIA SIELLÄ JA TÄÄLLÄ

Jo maanantaina sain keräiltyä ekat orvokit ja kuva, joka on tosi kelju kukkia kohtaan, on eilen aamulla napattu ja illalla kun lopettelin töitäni ja tarkastelin kasvihuoneita, niin johan oli jo vaikka mitä värejä tuloillaan. Muutaman tunnin aikana olivat pukanneet kukkaan. Aurinko kun vähän pilkisteli, niin sehän saa potkua vaikka kehenkä.
Viikonloppuna saa aloittaa orvokkimyynnin kunnolla, yllättävän aikaisin kuitenkin, mutta se sitten taas on eriasia, kuinka ostajat ovat liikenteessä...

PÖNTÖT PUUHUN NYT!

Pitkänäperjantaina Paattislaiset Piipahtivat Pikimiltään Parit Pöntöt Povessaan!
Aamusella virittelin ne puihin ja ihailtavan näköisinä ne nyt odottavat asukkeja.
Virittelin kyllä lintukirjankin jo verannalle, kun tuo lintutuntemus rajoittuu vain muutamaan yleisimpään ja toivonkin jotta jotain erikoista asettuisi näihin pönttöihin.
Käyttöohjeen kera nuo pöntöt tuli. On tyhjennysaukkoa ja topparia ja aivan mielettömän yksinkertainen asennus, eipä montaa minuuttia mennyt, kauemmin aikaa tärvääntyi siihen, kun mietin, että mihinkäs koivuun ne nyt asettaisi.

Maailman hitaimmat lumihiutaleet olivat saapuneet kaiholan ylle aamulla, meinasi alkaa ihan nukuttaa kun seuraili, että millonka ehtiivät leijailla maahan, hidasta meininkiä.

Ihmetyttää, jotta mihinkä se aurinko on mennyt...

PÄÄSIÄINEN

Mistä se on se pääsiäinen tehty?

Pitkäperjantain auringosta...


Lätäköistä pihapolulla ja kaventuneista lumilinjoista...


Yhä lisääntyvästä lintujen liverryksestä...


Yllätyksistä munissa ja noitien ryhmäkokoontumisista...


Pashasta, joka on pahemmin vinossa kuin Pisan-torni ja siitä karitsasta lautasellani.
Kumman annat; munan vai kanan...


Virpoisin ja varpoisin ja pääsiäisen tupahani nyt laskisin...

PÄÄSIÄISILOJA...