SIRKUKSESSA AREENALLA ; MÄ & MJ Kyllä keijua eilen illalla vietiin. Vieläkin ollaan aivan täpinöissään. Sain keväällä synttärilahjaksi pikkukeijulta lipun MJ The Immortal World Tour By Cirque du Soleil -konserttiin! Olihan aivan mieletön show! Sitä on niin vaikea kuvailla sanoilla, kyllä esiintyvä ryhmä otti yleisönsä. Onneksi näimme MJ livenäkin stadionilla kun hän Suomessa vieraili. Ihanaa, kun on saanut kokea moista. Lontoossa käydessämme näimme MJ Thriller & The Jackson Five, joka myös oli ihan mahtava! Kyllä keijua nyt vanhana viedään...

TÄÄ NIITÄ PÄIVIÄ ON... Aamun jälkeen tuntuu ilma ihan sairaasti viilenneen, ihme pyörteitäkin kehitellyt kaiken päivää niin että on alvariinsa saanut nostella pystyyn millonmitäkin puodin edessä. Mutta onneksi ei ole sellaista myräkkää kuin meren toisella puolen, voi reppanoita! Se olisi sitten Halloween-aatto, eipä ole paljoa innostanut täälläpäin, ollaan vissiinki sen verran jörrikkäkansaa... Kuviakin olisi,mutta jääköön nyt vielä laittamati... Hirrrrrvittävää Halloweenia...

PIKKUHILJAA...KEIJU HERÄÄ HENKIIN... Melkeinpä kaksikymmentä kuukautta horroksessa oltuaan, pikkuhiljaa, venytellen ja haavojaan nuollen, mutta: totta se on, että hengissä ollaan. Ironista että kaikki muu vaipuu nyt horrokseen. Taitaapi keijun suonissa virrata draculan verta...tai jotain muuta vastaavaa...Pikainen silmäily ympärille, aivan ja eikun toteamaan että kaikki on muuttunut. Jos vaikka niitä kuvia sitten toisella kertaa ja jos vaikka kaikkea muutakin, kun tämä nyt on vielä tämmöstä...Mutta tosi ihanaa viikonloppua jos vaikka sainkin tämän julkaistua...Ihanaa taas olla keskuudessanne! Tai sitten ei, jos tämä haihtuikin sinne taivaisiin niin sinne myös kivaa viikonloppua toivottelen...

hhhh

GARIP IN MEMORIAM 02.03.2011.

"Se mitä olimme, olemme nyt. Se mitä meillä oli on edelleen. Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä. Kun siis kuljet metsässä, jossa kuljimme yhdessä, ja etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani, kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua, etkä enää löydä, ja tunnet surun... Hiipivän sydämeesi. Ole hiljaa. Sulje silmät. Hengitä. Kuuntele tassujeni ääntä sydämessäsi. En ole poissa, kuljen mukanasi, aina sinussa."

SAMO JA VAARI...

Noku ei tää oo oikee samovaari, vaan keijun uusi vedenkeitin. Aivan mieletön siis, tierätteks! Ja lisäksi se on kuin koru... Ei maistu keitetty vesi muoville ja niille vastuksille. Pitää veden vaikka kuinka kauan kuumana ja on kaunis kuin koru! Pari päivää sitä kassan takaa silmäilin ja sitten se ostopäätös tuli, koska se on niin kauniskin, kuin koru! Jatkuvasti on nuo muovijutskat hajalla, tai siis just vuoden kestää ja sitten saat heittää veks. Keiju nyt tietty keitteleekin tuota vettä jatkuvasti, ainahan se nyt täytyy olla teekupponen käden ulottuvilla. Hinta oli todella edullinen ja muistinko jo sanoa, että se on niin kauniskin kuin koru!
Ihana "vesipappa" vai mikä nyt liekin...

KEVÄT,KULJEN KASVIHUONEEN LÄMPÖÖN...

Mieleen pikkuhiljaa, aivan salaa, hiipii tuo kostea, mullan tuoksu. Aurinko luo noita mahtavia säteitään ja kirkkauttaan. Vaan ilta kun koittaa, niin jo taas hiipii keiju mielellään uunin lämpöön ja villatöppösiin. Eipä sitä kauheita olisi toivomuslistalla, kuin että pakkaset loppuis! Matalapaineethan sieltä seuraavaksi tietty luistelee tulla, mutta kyllä nekin sitten on parempia mielestäni kuin tämä hyytävä kylmyys. Vaan, enpä ole yksin pakkasten kanssa, positiivista mietiskelyä on nyt pakko harrastaa, laaemmaltikin.
Ja eikun lisää siemeniä multaan, kyllä se tästä...

PAKKASPÄIVÄNPANNARIPIIRAKKA

Tänään ei ole ollenkaan niin kylmä kuin eilen. Vaan kyllä on kylmää, mutta me sen kestämme, heinäkuussa on sitten yhtä paljon plussaa kuin nyt miinusta, toivottavasti.

Pakkaspäivän ratoksi kokkailin pannareita oikein urakalla, piirakkavuokiin laitoin, kun on sitten kivempi tarjota suoraan niistä ja viedä tuliaisiksi. Noh, litran taikinasta tuli juuri kaksi kappaletta, joista tuo toinen lähtee juuri nyt piinaamaan pikkukeijua!

Pidetäämpä yllä positiivisiapakkaslukemia!