PIKKUHILJAA...KEIJU HERÄÄ HENKIIN... Melkeinpä kaksikymmentä kuukautta horroksessa oltuaan, pikkuhiljaa, venytellen ja haavojaan nuollen, mutta: totta se on, että hengissä ollaan. Ironista että kaikki muu vaipuu nyt horrokseen. Taitaapi keijun suonissa virrata draculan verta...tai jotain muuta vastaavaa...Pikainen silmäily ympärille, aivan ja eikun toteamaan että kaikki on muuttunut. Jos vaikka niitä kuvia sitten toisella kertaa ja jos vaikka kaikkea muutakin, kun tämä nyt on vielä tämmöstä...Mutta tosi ihanaa viikonloppua jos vaikka sainkin tämän julkaistua...Ihanaa taas olla keskuudessanne! Tai sitten ei, jos tämä haihtuikin sinne taivaisiin niin sinne myös kivaa viikonloppua toivottelen...

hhhh