Suurin osa tapahtumista jääköön nyt mainitsematta, mutta kun koitti keijulle hetki, jolloin alkoi niin sanottu "oma aika", johan alkoi oikein tapahtumaan.
Piti niin reippaana leikkaa nurmikko, vihdoinkin. Pikkukeiju oli opastamassa koneen käyttöä ja kruisailikin sen kanssa pitkin ja poikin.
Sitten kun keiju päätti ryhtyä toimeen, niin alku sujuikin ihan hyvin, mutta sitten se vaan sammui. Siinä sitten käynnistelin todella pitkän aikaa ja päätinkin kaivaa ohjekirjan esiin, josta en tullut hullua hurskaammaksi. Päätin yrittää vielä ja se käynnistyi, hetkeksi ja sitten taas sammui. Prrrrrle...Minä niin kauan sitä käynnistelin, kunnes tuli vesikello etu-ja keskisormen väliin, joka puhkesi!
Kone koivun alle ja keiju suihkuun, jäähylle!
Suihkun jälkeen muistin juuri noudetut kesäverhoni ja päätin ne laittaa pikaseen, mutku tankojen päässä on sellaset koristeet ja ne niin kovaa kiinni, että meinas tulla itku ja kun ei tullu itku, niin tuli niin kauhia tuskan hiki, jotta keiju suihkuun, jäähylle!
Sitten muistinkin ihanat tarrat jotka sain pikkukeijulta sadevesisaaviini, nehän piti tietty laittaa, heti. Koko maapallon hyttyset tuli tietty paikalle ja keiju saavin kanssa sisälle...
No, tarrat tuli paikalleen ja keijun oletettu seuraava "oma aika" on ensi lauantaina, joten silloin päätin taas leikkaa nurmikkoa...
Voi mahoton! Olipa ankara oma-aika.. , mutta kovin hauskasti kirjoitettu! Oikein piristi tätä flunssaista aamua, kiitos siitä! =)
VastaaPoista