Aivan outo tunnelma alkaa pikkuhiljaa hiipiä sisukseen! Melkeistä joka-aamuinen leipätaikinan hiljainen kohoaminen, tuli rätisee uunissa, valokin hiipii niin hitaasti aamusella, pihka alkaa tuoksua sieraimiin, vaikka ei ole ollut kosketustakaan havupuihin,vielä!
Kylläpä tämä nyt on tätä marrasta, syysloka saapi väistyä ja ihanampaakin upeampi aika on taas käsillä!
Ajattelin niin, että keijupa myöhästyy kokonaan tuosta haravointileikistä, vaan eipä se nyt niin käynytkään. Kyllähän sitä nyt aina haravoi, mutta se kärrääminen...
Kaiholassa leijuu kohta tuoreen sämpylän tuoksu, siihen ei kyllästy!
Kummasti kynttilöitäkin tulee iltasella viriteltyä, sinnesuntänne...
Se on kohta JOULU!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti