KORVATULPAT

Nyt tuleekin tärkeä lista kaikille meille äitikeijuille siitä, mitä kaikkea tulee ottaa mukaan, kun lähtee pikkukeijun kanssa pikkupikkuautoajelulle lauantai-iltana ja kun pakkasta on reilusti yli 20 astetta!
Lista on seuraavanlainen: näkkileipää, tonnikalaprk, juotavaa (mieluummin lämmintä ja joka ei ole ehtinyt jäätymään), luettavaa, ohjeet;kuinka pelataan "laivaonlastattu"- peliä, hinausköyttä ja lumilapio ja kaikista tärkeimmät: korvatulpat.
Pitäs varmaan vähän selitellä! No, kun eilen illalla lättykestien jälkeen lähdimme pikkukeiju, minä ja kolme koiraamme, vielä iltaduuniin hetkeksi ja auto oli niin jäässä, niin ajattelimme, vähän vaan ja pikasesti ajella sen sulaksi, kierrellen pikkuteitä! Alku meni hyvin, mutta sitten ajattelin jotta mennäänkin tuosta noin ja vähän mentyämme olikin auraus loppunut, mutta oli siitä joku kulkenut, autolla, ja kysäsin vielä pikkukeijulta, jotta pääseeköhän siitä, johonka hän vastasi jotta pääseepääsee,mene vaan! Pääsihän sitä, aikansa, ja sitten sitä oltiinkin ja ei päästy! Jaeiku peruuttaan ja pikkukeiju työntämään ja hyvin päästiinkin, aikamme, mutta sitten se stoppas. Pikapuhelu rescue-isuzulle ja päästiinhän sitä sitten vihdoin ja viimein pois sieltä. Vaikka meinas roskakatoskin kaatua ja muori meinas jälleen kerran peruuttaa lumikinokseen...
Niin, nuo korvatulpat pitää heti työntää korviin, kun lähtee ajelulle, ettei kuule kehotusta; pääseepääsee...
Voishan sitä tietty huonomminkin lauantai-iltaa viettää, mutta hauskaa oli ja posket kipeinä, kun kippurassa naurettiin, ihmeteltiin vaan kun rescue-porukkaa ei liiemmin naurattanut!
Kuulemma vasta myöhemmin oli sitten naureskeltu...