Voi tätä ihanata tavaran paljoutta,kyllä töissä on aina niin mukavaa,hypistelyä ja ihmettelyä ja tunnetta,kun asiakas tuo kassalle tavaran,jonka olisit itsekin ehkä halunnut ostaa,ole siinä sitten hymyssäsuin ja iloylimmillään...Joo,kaikkeahan ei voi saada ja vaikka kuinka haluiskin,mutta silti.Vaikka kiertelet itse ja olet nyt mukamas kaiken nähnyt,niin aina asiakas jaksaa yllättää.Onneksi...Kai!Mutta se on pääasia,että tavara liikkuu ja löytää uuden omistajansa.Alkaa tämä Kaiholakin olla jo aika keräilyharvinaisuus kokonaisuudessaan,mutta kaikella on paikkansa (nopea silmäily ympärille),tai,no melkein kaikella,mut sit voi aina vaihdella kaapeista tavaroita noinniinku kauseittain tai vuodenajoittain tai fiiliksen mukaan.Toi on tosi hyvä selitys,eipä ole omena kauaksi puusta pudonnut,sukuvika,ihan selvästi.Josta sainkin oivan aasinsillan tähän vallitsevaan possulenssukaaokseen tai miksi sitä kutsuisinkaan.Ihmiset ovat ihan pihalla,kuin lumiukot!Onko se THL alunperinkään edes aikonut rokottaa koko väestöä tässä maassa vai miksi sitä ei nyt sitten saada vauhtiin,kun jo alkavat rokotuspaikoilla turpiin lyömään,siis nämä jonottajat.Kun nyt vaan hengissä selvittäs,sairastettiinhan sitä joskus kauan sitten hongkongilaistakin ja se oli myös kova juttu,muistelen vaan kun olin silloin vielä melkes kakara.Nyt pe-illan viettoon ja aamulla taas fressinä duuniin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti